Blogi: Muistista asiaa

Johanna LajunenBlogikirjoitus, arkistossa näkyvä2 Comments

Normaaliin ikääntymiseen liittyy muistitoimintojen heikkenemistä. Muistimuutokset ovat yksilöllisiä ja niihin voivat vaikuttaa monet erilaiset taustatekijät mm. sairaudet ja haitalliset elämäntavat. Hyvänlaatuista muistamattomuutta tapahtuu kaikilla. Esim. nimien muistaminen saattaa vaikeutua, mutta hetken mietittyään, ne putkahtavat takaisin mieleen. Myös uusien asioiden oppiminen saattaa tuottaa aikaisempaa enemmän työtä, mutta oppiminen ei lopu iän myötä- se vaatii vain enemmän aikaa ja ehkä myös motivaatioita.

Muistin heikentyessä ihminen uupuu ja väsyy helpommin sosiaalisissa tilanteissa. Henkilö saattaa alkaa kartella sosiaalisia tilanteita ja vetäytyä virheiden pelossa pois yhteisistä tapahtumista. Aktiivisuus ja oma-aloitteisuus saattaa vähetä, koska aivot eivät saa riittävästi harjoitteita. Muisti ja ajattelu tarvitsevat säännöllistä sosiaalista vuorovaikutusta.

Geriatri Taina Lupsakon Kuopio 75+ tutkimuksessa kuulon aleneman todettiin altistavan mielialan laskulle. Sosiaalisten kontaktien väheneminen ja alakuloisuus ovat aivoterveyttä haittaavia osatekijöitä. Ranskalaistutkimus taas osoitti, että jos kuuloa ei hoideta, voi se ikäihmisillä lisätä muistiin, ajatteluun, oppimiseen ja havaitsemiseen liittyviä ongelmia. Tutkimuksessa pystyttiin todistamaan ensimmäistä kertaa yhteys huonon kuulon ja kognitiivisten taitojen heikentymisen välillä. Näiltä vältyttäisiin, jos huonokuuloisuuteen saataisiin ajoissa apua kuulokojeilla.

Kuulon ja muistin alenema

Jos henkilöllä on sekä kuulon että muistin alenemaa, kuulon tutkimukset pitäisi tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kuulon tutkimukset ovat luotettavia, jos yksilön toiminnanohjauksessa ei ole vielä suuria vaikeuksia. Mitä aikaisemmin uudet apuvälineet otetaan käyttöön, sitä paremmin muistisairas ehtii tottua uusiin ja arkea helpottaviin apuvälineisiin.

Toiminnanohjauksen heikentyminen vaikeuttaa arkea ja muistisairas tarvitsee yleensä enenevässä määrin sanallista ohjausta. Kun kuulokojetta käytetään, auttaa se kaikkia osapuolia toimimaan arjessa helpommin ja harmillisilta väärinymmärryksiltä vältytään. Yhteinen tekeminen ja oleminen helpottuu ja luo jaksamista arkeen.

Riittävä kuulo on meille kaikille myös turvallisuustekijä. Emme ota vastaan ainoastaan puhetta, vaan myös ympäristön äänet ovat tärkeä osa elämäämme. Jos lähimuisti ja kuulo ovat heikentyneet, ne saattavat yhdessä vaikuttaa esim. itsenäiseen toimimiseen kotiympäristössä. Ei kuulla pyykkikoneen ääntä, liedellä olevan kattilan kiehumista – ei kuulla, ei muisteta. Kuulokoje ja erilaiset muistin apuvälineet auttavat näissä tilanteissa selviytymistä.

Kun kuulo ja muisti ovat heikentyneet, omaisen ja läheisen rooli on aina merkittävä apuvälineiden käytön ohjauksessa ja huollossa. Alkavassa muistisairaudessa voi henkilölle vielä riittää esim. muistilaput muistuttamaan kuulokojeen käytöstä tai muista muistettavista asioista. Itsenäinen toiminta harjoittaa muistia ja antaa aivoille niiden tarvitsemaa työtä.

Muistin apuvälineet

Kun muisti heikentyy, voi erilaisista muistin apuvälineistä olla hyötyä arjessa. Teknologia ja apuvälineet eivät ole ainoa ratkaisu kotona selviytymisessä, vaan keskeistä on myös omaisten ja ammattilaisten tuki. Erilaiset muistin apuvälineet tuovat turvallisuutta alkuvaiheen muistisairauksissa ja ylläpitävät itsenäistä toimintakykyä.

Hyviä arkea helpottavia muistin apuvälineitä ovat jokaiselle tutut kalenterit, muistilaput ja muistiinpanot. Kaikkea ei tarvitse muistaa, eikä muistia kannata kuormittaa liikaa. Muistilapuilla voi muistuttaa avaimen mukaan ottamisesta ulko-ovella, erilaisten laitteiden toimintaohjeista yms. Kalentereihin on taas hyvä merkitä menot, lääkäriajat, tapaamiset, kerhot ym. Sitten kun päivän merkintä on tehty, voi laittaa rastin päälle muistutukseksi tehdystä työstä. Kannattaa siis varata riittävän iso kalenteri merkinnöille- ikäihmisillähän menoja riittää!

Järjestelmällisyys on hyvä menetelmä muistin tueksi. Tavaroilla kannattaa olla omat ja sovitut paikat. Avaimet ulko-oven lähellä, kuulokoje tietyn kaapin päällä, tv:n kaukosäädin olohuoneen pöydällä jne. Jokainen voi itse päättää, mistä tavarat on luonteva löytää.

Sisäistä muistiaan voi myös kuntouttaa erilaisilla harjoitteilla. Muistamista voi harjoittaa luomalla asioille ja tarinoille visuaalisia mielikuvia. Ihmisten nimiä voi muistella luomalla esim. sukunimestä kuvan (Kuusinen-> kuusi) mielessään ja näin muistaa henkilön. Asioita voi mielessään järjestellä ryhmiksi, miettiä vihjesanoja, sijoittaa muistettavia asioita kadun varrelle yms.

On olemassa monenlaisia teknisiä apuvälineitä muistin tueksi. Osa apuvälineistä vaatii kuuloa, joten apuväline on harkittava jokaiselle yksilöllisesti ja oman kuulon mukaisesti. Apuvälineiden tarve arvioidaan yhdessä muistitiimin kanssa. Tällaisia apuvälineitä ovat esim. erilaiset muistuttavat kellot, paikantajat (tavaroiden etsijä), ajankäytön hallintalaite, liesivahti, turvapuhelin. Ihan jokaisella kannattaisi olla turvallisuuden vuoksi kotonaan automaattisesti virran katkaiseva kahvinkeitin ja näitä voi jokainen itse hankkia kodinkoneliikkeistä.

Vuorovaikutus

Vuorovaikutuksessa on tärkeää kohdata aina ihminen, ei sairautta. Jokaisella ihmisellä on erilaiset, yksilölliset tapansa tulla ymmärretyksi, joten on tärkeää viestittää toiselle kunnioitusta siitä, että häntä kuullaan. Yhteisessä kohtaamisessa auttaa kiireettömyys ja rauhallisuus. Viestinnässä katsekontakti sekä keskittyminen yksiselitteisiin eleisiin ja ilmeisiin auttavat asioiden ymmärtämisessä ja kuulemisessa. Sanaton viestintä korostuu kuulon ja muistin heikentyessä. On tärkeää viestiä olemuksellaan positiivisuutta ja turvallista ilmapiiriä. Keskusteltaessa kerrotaan yksi asia kerrallaan ja vältetään liiallista kyselyä. Kannattaa käyttää myös muistisairaalle tuttuja sanoja ja ilmaisuja. Yhteisessä kommunikaatiossa on hyvä käyttää selkeää osoittelua ja visualisoida puhettaan rohkeasti. Puheeseen liitettävät konkreettiset ja asiaa kuvaavat viittomat auttavat asioiden ymmärtämisessä.

Kosketus on tärkeä osa viestintää. Tuntoaisti säilyy ihmisellä muita aisteja paremmin ja kosketuksen tarve ihmisellä ei lopu. Vuorovaikutuksessa kosketuksella saadaan kohdennettua kommunikaatiota ja ihminen tietää tulevansa kuulluksi. Kosketuksella voidaan herättää huomiota ja saada suunnattua tarkkaavaisuutta. Kosketus voi olla parhaimmillaan myös terapeuttinen väline. Muistettavaa kuitenkin on, että kosketuksen tulee olla aina ihmistä kunnioittavaa.

Miten voin ennaltaehkäistä muistin heikkenemistä?

Aivoja kannattaa käyttää aktiivisesti läpi elämän ja muistista voi pitää huolta monella eri tavalla. Omalla toiminnalla ja valinnoilla on vaikutusta muistisairauksien kehittymiseen ja riskien vähentämiseen.

Terveet elämäntavat: monipuolinen ruokavalio, säännöllinen liikunta ja runsaan alkoholin käytön välttäminen ovat tärkeitä tekijöitä muistisairauksien ehkäisyssä. Aivojen kannalta on hyödyllistä myös ehkäistä ja hoitaa kuntoon yleiset vaaratekijät kuten ylipaino, verenpaine, kolesteroli sekä diabetes. Aivot tarvitsevat myös riittävästi lepoa ja unta. Kuulokojeella kuuleminen vie voimia, joten lepotauot ovat sallittuja – suorastaan suotavia! Myös pienet päiväunet 20- 30 min on hyvä ottaa, jos ne eivät häiritse yöunia. Hyvä vireystila päivän aikana auttaa keskittymiseen, kuulemiseen ja muistamiseen.

Monipuoliset ja innostavat asiat pitävät aivot kunnossa ja torjuvat näin muistihäiriöitä. Aivot voivat hyvin, kun niitä käytetään jatkuvasti ja ne tarvitsevat jumppaa aivan kuten muutkin lihakset. Erilaiset älylliset haasteet esim. ristisanat, sudokut ja uusien asioiden opiskelu ovat muistille hyväksi. On tärkeää tehdä sellaisia asioita, mistä pitää ja harrastaa itselle mieleisiä asioita. Sosiaaliset suhteet, yhteys ystäviin ja sukulaisiin pitävät mielialaa korkeana. Yhteinen tekeminen, keskustelu ja menneistä tapahtumista muistelu tuovat arkeen iloa ja mielen virkistystä. Kaikki arjessa tehtävät toiminnat ovat hyväksi aivoille: ruuan laitto, siivoaminen, käsityöt, luonnon seuraaminen, kävelyretket yms.

Pidä siis itsestäsi ja läheisistäsi hyvää huolta. Arvokas arki koostuu pienistä asioista ja on tärkeää nauttia elämästä – joka päivä!

Johanna Lajunen, viittomakielisten muistiasiantuntija Memo-ohjelma Kuurojen Palvelusäätiö

Johanna Lajunen, viittomakielisten muistiasiantuntija, Memo-ohjelma, Kuurojen Palvelusäätiö

 

2 Comments on “Blogi: Muistista asiaa”

  1. Kiitos , hyvä juttu.
    Olen tehnyt työtä ikäihmistenkin parissa paljon kuulohuollon yhdyshenkilönä oman työni ohella työterveyshoitajana ja nyt kuuloyhdistystyössä/kuulolähipalvelussa 8 v.
    Mielestäni yksi tärkeä asia on mahdollisuus riittävän ajoissa tehtävään kuulotutkimukseen kaikille, vähintäinkin eläkkeelle jäädessä. Osalle on työterveyshuollossa mahdollisuus kuulotutkimukseen ja siitä seuraavaan jatkotutkimukseen.
    Jos ihminen ei kuule tai ”kuulee väärin” ei voi tietää eikä voi muistaakaan asioita, joita on kuullut ja hän esittää hämmentynyttä ja mieluummin sanoo , ettei muista tai ei huomaa.
    Muistisairauden alussa ei aina voi erottaa kummasta on kysymys.
    Riittävän aikainen kuulon kuntoutus onnellistuttaa henkilöä aktiiviseen elämään ja kanssakäymiseen muitten joukkoon.

  2. Hei,
    Olet aivan oikeassa että etenkin työiän loppupuolella ja eläkeiässä on hyvä tehdä kuuloseuloja jotta tiedetään onko kyse huonosta kuulosta vai alkavasta muistiongelmasta vai molemmista. Viimeaikoina on tullut tutkimustuloksia siitä että tarpeeksi aikaisin aloitettu kuulonkuntoutus vähentää muistisairauksien ilmaantumista huonokuuloisilla jotka käyttävät kuulokojetta. Heillä joilla kuulo on heikentynyt mutta eivät kuulokojetta käytä, muistiongelmat olivat yleisempiä.

    Ystävällisin talviterveisin,

    Tuija Tuormaa
    Projektikoordinaattori
    Ikäkuuloprojekti
    Kuuloliitto ry

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.